Onko Otaniemi rakennettu kaikkia yrittäjiä ja osaajia varten?

Espoo tunnetaan innovaatioista, teknologiasta ja kasvuyrityksistä. Otaniemen ympärille on rakentunut yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä tutkimuksen, yritysten ja startupien keskittymistä. Tätä pidetään aivan syystä Espoon vahvuutena. Espoo on rakentanut vuosikymmenten aikana vahvan tutkimuksen, yritysten ja osaajien verkoston.

Samaan aikaan yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta jää helposti vähemmälle huomiolle: pienet yritykset ja niiden osaaminen osana Espoon innovaatioverkostoa.

Vuonna 2024 Espoossa toimi yli 24 000 yritystä Espoon kaupungin toimintaympäristöraportin mukaan. Valtaosa niistä oli pieniä yrityksiä. Tilastokeskuksen mukaan noin 96 prosenttia suomalaisista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmenen hengen yrityksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa yksinyrittäjiä ja pieniä asiantuntijayrityksiä – ihmisiä, jotka rakentavat palveluja, teknologiaa ja uusia ratkaisuja oman osaamisensa varaan.

Juuri tällaisessa kaupungissa pienyrittäjien merkitys on suuri. Espoon innovaatioympäristö ei synny pelkästään suurista organisaatioista tai yksittäisistä menestystarinoista, vaan myös laajasta joukosta pieniä yrityksiä ja asiantuntijoita, joiden osaaminen täydentää toisiaan.

Yritystoiminta ei kuitenkaan perustu vain hyvään ideaan tai teknologiaan. Tuotteen tai palvelun kehittämisen lisäksi tarvitaan markkinointia, myyntiä ja asiakashankintaa, strategista suunnittelua, talousosaamista ja rahoituksen hallintaa sekä kykyä rakentaa kumppanuuksia ja hyödyntää verkostoja. Harva yrittäjä hallitsee kaikkia näitä osa-alueita yksin.

Lisäksi yrittäjyys on ennen kaikkea ihmisten välistä yhteistyötä. Yritystoiminta edellyttää kykyä rakentaa luottamusta, käydä rakentavaa keskustelua, kuunnella eri näkökulmia, neuvotella ja rakentaa pitkäjänteisiä kumppanuuksia. Usein juuri näiden taitojen ja toimivien verkostojen kautta syntyvät myös uudet mahdollisuudet.

Juuri tässä piilee yksi syy siihen, miksi merkittävä osa osaamisesta jää hyödyntämättä. Osaaminen on olemassa, mutta ihmiset eivät kohtaa toisiaan oikealla hetkellä tai oikeassa yhteydessä. Ilman toimivia verkostoja moni asiantuntija jää keskustelujen ulkopuolelle, vaikka hänen osaamisensa voisi olla ratkaiseva tekijä yrityksen kasvulle.

Tuoreimmat yritysdemografian tilastot kuvaavat hyvin yrityskentän jatkuvaa liikettä. Tilastokeskuksen mukaan heinä–syyskuussa 2025 Suomessa aloitti toimintansa noin 10 060 yritystä ja lopetti 8 843 yritystä, eli aloittaneita oli noin 1 200 enemmän kuin lopettaneita. Yrityksiä syntyy ja poistuu jatkuvasti – ja juuri siksi on tärkeää, että myös pienet yritykset löytävät tarvitsemansa osaamisen ja kumppanit.

Toinen näkökulma yrittäjyyteen on kasvuhalukkuus. Pk-yritysbarometrin (syksy 2025) mukaan 31 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja 25 prosenttia ilmoittaa, ettei sillä ole kasvutavoitteita. Tällä tulkinnalla jopa 56 prosenttia pk-yrityksistä ei tavoittele kasvua aktiivisesti. Samassa barometrissa 42 prosenttia yrityksistä pitää yleistä talous- ja suhdannetilannetta yritystoiminnan kehittämisen suurimpana esteenä ja 12 prosenttia kilpailutilannetta.

Tilastot kertovat kuitenkin vain osan tarinasta. Monelle pienelle yritykselle kasvun este ei ole pelkästään taloustilanne, vaan myös se, että kaikkea yritystoiminnan tarvitsemaa osaamista ei ole yhden yrityksen sisällä. Kasvu voi edellyttää esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin osaamista, kansainvälistymisen tukea, innovaatioiden kehittämisen ja kaupallistamisen osaamista tai parempaa pääsyä rahoitusmahdollisuuksiin.

Jos Espoo haluaa aidosti vahvistaa asemaansa innovaatiokaupunkina, myös tähän kysymykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kaiken osaamisen ei tarvitse olla yhdessä yrityksessä – mutta sen pitäisi olla yritysten löydettävissä ja hyödynnettävissä.

Tämä edellyttää nykyistä systemaattisempaa tapaa yhdistää yrityksiä, osaajia ja kumppaneita sekä auttaa pieniä yrityksiä löytämään toisensa. Tarvitaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka auttavat yrityksiä löytämään juuri sen puuttuvan osaamisen – oli kyse myynnistä, rahoituksesta, teknologiasta tai kansainvälistymisestä. Tässä työssä myös yrittäjäjärjestöillä, kuten Espoon Yrittäjillä, on tärkeä rooli yritysten kohtaamispaikkojen ja verkostojen rakentajina.

Espoon vahvuus ei ole vain yksittäisissä menestystarinoissa. Sen todellinen potentiaali on siinä, kuinka hyvin kaupungin laaja osaaminen saadaan toimimaan yhdessä.

Otaniemi on rakennettu innovaatioiden kohtaamispaikaksi. Mutta onko se rakennettu kaikkia varten? Ja jos on, miten ne osaajat ja pienyrittäjät, jotka eivät vielä kuulu sisäpiiriin, löytävät tiensä tänne?

Innovaatiokaupunki vahvistuu, kun osaajat löytävät toisensa.

Elina Ljungberg (Kok.)
Esa Kinnunen, Espoon Yrittäjät ja Espoon Seudun Yrittäjät